Tänään oli viimeinkin se jännittävä päivä kun veimme Violan ultraan. Aamulla vielä eläinlääkäriasemalta soitettiin ja kerrottiin, että lääkäri oli sairastunut ja meidän sovittu aikamme siirtyy, onneksi vain vartin myöhemmäksi.
Hyvin meni kaikki, ja ainakin kolme pentua oli varmasti, ultrahan on pentumäärän suhteen epävarma, mutta nyt ainakin tiedän, että meille syntyy vapun jälkeen pentuja!
Edessä jännittävä viikko
Aika kuluu ja viikot menevät ihan huomaamatta, enimmäkseen koiraharrastuksissa.
Välillä ihmettelen miten ihan vasta äsken Iita oli pieni pallero kämmenelläni, ja nyt jo käymme agilityn alkeiskurssia. Viikko sitten sunnuntaina Marianne oli kutsunut kotiinsa Marttilaan viime kevään kasvattejaan, Orsonin jälkikasvulla vahvistettuna. Nelijalkaiset tutustuivat toisiinsa välillä ulkona kirmaillen ja välillä pidimme sisätiloissa näyttelytreeniä. Kiitokset Mariannelle vielä näin jälkikäteen.
Odottavan aika on pitkä kuin se sananlaskun nälkävuosi. Viikon kuluttua tiedämme onko Violalle tulossa pentuja vapun jälkeen. Ultraan on varattu aika 31.3. alkuillasta.
Ruokahalu on rouvalla aikamoinen ja pikkuisen on painoakin tullut lisää ja hellyydenkipeäkin kuuluu olevan. Toivottavasti nämä olisivat merkkejä tulossa olevasta perheenlisäyksestä.
Välillä ihmettelen miten ihan vasta äsken Iita oli pieni pallero kämmenelläni, ja nyt jo käymme agilityn alkeiskurssia. Viikko sitten sunnuntaina Marianne oli kutsunut kotiinsa Marttilaan viime kevään kasvattejaan, Orsonin jälkikasvulla vahvistettuna. Nelijalkaiset tutustuivat toisiinsa välillä ulkona kirmaillen ja välillä pidimme sisätiloissa näyttelytreeniä. Kiitokset Mariannelle vielä näin jälkikäteen.
Odottavan aika on pitkä kuin se sananlaskun nälkävuosi. Viikon kuluttua tiedämme onko Violalle tulossa pentuja vapun jälkeen. Ultraan on varattu aika 31.3. alkuillasta.
Ruokahalu on rouvalla aikamoinen ja pikkuisen on painoakin tullut lisää ja hellyydenkipeäkin kuuluu olevan. Toivottavasti nämä olisivat merkkejä tulossa olevasta perheenlisäyksestä.
Kevättä ilmassa
Viola vieraili Nuutin luona jo torstai-iltana 27.2. Ajankohta oli tuolloin vielä aikainen, ja Violaa kiinnosti enemmän haistella Nuutin puutarhaa.
Palasimme Nuutin luo uudestaan lauantaina 1.3. aamupäivällä, ja tuolloin mielenkiintoa riitti Nuutillekin, ja toivottavasti saimme pikkukooikereita alulle. Päätimme kuitenkin vielä varmistella seuraavana päivänä.
Illalla menimme Violan kanssa Topin luo Uuteenkaupunkiin. Vähän jännitin, että mitenkähän tässä käy, mutta Topihan tykkäsi kovasti Violasta. Pihalla hetken kirmailtuaan nuoripari siirtyi itse asiaan ja kiinni jäätyään kumpikin oli vähän hämillisen oloinen, että mitäs nyt. Varmistelimme Topin isännän kanssa, etteivät liiku ja loukkaa itseään ja siinä odotellessa mietin, että olipa hyvä, etteivät sattuneet jäämään kiinni toisiinsa pihassa kasvavan ison kuusen alla.
Sunnuntaina käväisin ensin Iitan kanssa Tuorlassa, ulkoilemassa Spanielikerholaisten kanssa.
Tuorlan reissulta vein Iitan kotiin ja otin Violan mukaani ja lähdimme Raumalle.
Treffit onnistuivat lauantaita paremmin, nuoripari juoksenteli "hymy naamalla" kosiskellen pitkin pihaa, ja jonkun aikaa leikittyään keskittyivät oleelliseen. Toisissaan kiinni olevia koiria vartioidessamme vitsailimme FB:n viesteissä jonkun kertoneen jopa 3 tunnin kiinnioloista. Meillä sessio kesti vain. n. 15 minuuttia.
Jäämme odottamaan tuloksia. Kuukauden kuluttua toivottavasti näemme ultrassa pieniä kooikerinalkuja.
Palasimme Nuutin luo uudestaan lauantaina 1.3. aamupäivällä, ja tuolloin mielenkiintoa riitti Nuutillekin, ja toivottavasti saimme pikkukooikereita alulle. Päätimme kuitenkin vielä varmistella seuraavana päivänä.
Illalla menimme Violan kanssa Topin luo Uuteenkaupunkiin. Vähän jännitin, että mitenkähän tässä käy, mutta Topihan tykkäsi kovasti Violasta. Pihalla hetken kirmailtuaan nuoripari siirtyi itse asiaan ja kiinni jäätyään kumpikin oli vähän hämillisen oloinen, että mitäs nyt. Varmistelimme Topin isännän kanssa, etteivät liiku ja loukkaa itseään ja siinä odotellessa mietin, että olipa hyvä, etteivät sattuneet jäämään kiinni toisiinsa pihassa kasvavan ison kuusen alla.
Sunnuntaina käväisin ensin Iitan kanssa Tuorlassa, ulkoilemassa Spanielikerholaisten kanssa.
Tuorlan reissulta vein Iitan kotiin ja otin Violan mukaani ja lähdimme Raumalle.
Treffit onnistuivat lauantaita paremmin, nuoripari juoksenteli "hymy naamalla" kosiskellen pitkin pihaa, ja jonkun aikaa leikittyään keskittyivät oleelliseen. Toisissaan kiinni olevia koiria vartioidessamme vitsailimme FB:n viesteissä jonkun kertoneen jopa 3 tunnin kiinnioloista. Meillä sessio kesti vain. n. 15 minuuttia.
Jäämme odottamaan tuloksia. Kuukauden kuluttua toivottavasti näemme ultrassa pieniä kooikerinalkuja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)